Runotorstain 151. haaste on Sininen ja valkoinen. Itsenäisyyspäivän rauhallisen pyhän ajaksi haluaisin antaa runoni lukijoille oman haasteeni mietittäväksi eli toivoisin, että mahdollisimman moni osallistuisi jollakin tavoin antamalla jollekin vähäosaisemmalle lapselle joululahjan parhaaksi katsomallaan tavalla. Keinoja on monia, joulupatakeräys nyt tulee ensimmäisenä mieleen, mutta keinoja on myös muita, käytä mielikuvitustasi tai vaikkapa googlea apuna :) Valitettavasti tekstin asettelu nätisti epäonnistui ja rivivälikin tunki ihan väärään paikkaan, vuodatus ei näköjään tänään ole ihan paras kaverini ;)
Joulumieli
Jossain joku miettii ehkä miten saisi rahat ruokaan riittämään. Ja samaan aikaan pieni lapsi niin kuin lapsen kuuluukin, salaa joulun ihmettä odottaa.
Lumihankea valkeata ja aamuhetkeä sinistä.
Aattoiltaa ja kihelmöivää jännitystä.
Että kaikki ois niin kuin aina ollut on jouluna.
Tästä vuodesta tuli kuitenkin vanhemmilleen vaikea, paljon pahempi kuin kukaan osasi odottaa.
Huoli painaa rintaa raskaana,
elämä on päivittäistä taistelua.
Ota sydämesi käteen, katso sitä.
Hanki itsellesi joulumieli.
Sen tunnet sitten kun aattona,
kynttilän valossa istut
ja tiedät,
että aavistuksen verran on sinä päivänä
maailma kauniimpi
ja paikkana lapselle parempi.
Tämä aika on ankaraa, se raastaa ihmisiä monella tapaa. Auttamishalua tarvitaan.